16
Huhti

Mittaristoefekti ja analytiikka

Mittaristojen rakentaminen tietoanalytiikan päälle on ehdottoman hyödyllistä puuhaa riippumatta siitä onko mittariston viisarien asennot ja tieto ”meistä itsestä” totta, vähemmän totta tai jotain siltä väliltä.

Näissä harjoituksissa on olennaisena osana yrityksen toiminnalle olennaisen tiedon tunnistaminen, kerääminen ja jalostaminen ymmärrettävään ilmiasuun, tyypillisesti analytiikan tuottamiin toimintaa kuvaaviin laatu- tai määrämittaristoihin. Taustamotiivina mittaristotekemiselle on usko johtamistyön yhteen paradigmaan – mitä et mittaa, sitä et voi johtaa.

Suoraviivaisin tapa täyttää toiminnan mittaamisen tarve on hankkia analytiikkatyökalu (ja tietovarastointi siinä sivussa) sekä tietää/uskoa/toivoa, että helposti pyöräytettävät graafit antavat vastaukseen tarkoituksenmukaisiin kysymyksiin.

Mitä meillä todellisuudessa tapahtuu?

Tällaisella IT-hankkeella tavoitellaan uskottavaa nykytilannekuvaa sekä käsitystä miten asiat ovat kehittyneet menneisyydestä. Parhaassa tapauksessa analytiikan kehityshankkeissa saadaan aikaan peruutuspeilinäkymän lisäksi kristallipalloratkaisu, joka kertoo muutoksen suunnan tulevaisuudessa. Paljon näkyvyyttä saanut rakenteettoman tiedon analysointi ja ”isontiedon” louhinta tähtää samaan maaliin.

Valitettavana tosiasiana usein jätetään etukäteen selvittämättä mistä menneisyyden tietorakennuspalikoista ja tiedonhallinnan työketjuista lopputulos muodostuu. Jos tuotettava mittaristo tuottaa osittaisenkin laatupettymyksen, onneksi on aina analytiikkatoimittaja(-parka) jolta voi vaatia laadukkaan lopputuloksen, vaikka tässä kohtaa olisi peiliin katsomisen paikka.

Ehkä suurempi hyöty tämän tyyppisistä hankkeista on saada käsiinsä todellisuutta vastaava kuva yrityksen tiedonhallinnan tilasta kuin saada toimintamittaristot aikaiseksi.

Mitä mittaaminen ja raportointi voi olla todellisuudessa, kollegani Jani ja Hanna ovat aiemmin kirjoittaneet myös samasta aiheesta – ja aiheesta!

Menivätkö luotto-tiedot?

Miten laatu ja luottamus mittaristoihin voitetaan tai hävitään? Mielestäni mekanismi toimii vastaavasti kuin esimerkiksi uuden auton valinnassa tai vaikkapa parisuhteessa – henkilökohtaisen kokemus- ja asennetaustan valossa vaatimattomatkin särövaikutelmat voivat saada kokonaisuuden kannalta suhteettomat mittasuhteet. Tämä tietenkin on jokaisen oma ominaisuus – sanotaanhan että pessimisti on realistinen optimisti.

Inhimillisesti ajatellen luottamus on itseisarvo ja sen menettäminen tapahtuu kokonaisuutta ajatellen pienenkin puutteen ilmettyä. Särön korjaaminen voi vaatia yhtä paljon vaivaa ja työtä kuin koko korttitalon pystyttäminen alusta alkaen. Muistelepa itse ajatuksiasi, kun olit mukana IT-projektissa, joka meni ei-niin-putkeen, vaan putkesta ohi.

Tiedolla ja tuurilla johtamista

Tosielämässä olen havainnut ilmiön missä mittarien ja raporttien halutaan olevan perusta tiedolla johtamiselle, mutta perusta tutisee aladobinomaisesti. Tilanne tunni(u)stetaan tarkkasilmäisen sekä suuruusluokat hallitsevan mittarinlukijan toimesta. Kannattaa muistaa että mittaristo on vain johtamistyökalu työkalujen joukossa, jonka anti tulee tulkita vastuullisen johdon työnä. Tilannekuvan muuttaminen toiminnaksi vaatii rehellistä itsekritiikkiä – miten suhtaudumme mittaristoihimme ja miten luotettavia johtopäätöksiä voimme niiden perusteella tehdä?

Tästä tulee väistämättä mieleen metafora meteorologian alueella havaitusta perhosefektistä. Pieneltä ja asiayhteydestä irrallisilta vaikuttavilla tapahtumilla – tai tapahtumien puutteella – voi olla yllättäviä seurannaisvaikutuksia. Vapaasti meteorologi Edward Lorenzia muokaten, ”Voiko työntekijöidemme työsuhteen tilan muutos pitkäaikaiseen poissaoloon aiheuttaa hämmennystä koko yrityksen henkilöstöraportoinnissa?” Sama henkilöstömittaristokielellä: ”Suuruusluokka on suurin piirtein kohdallaan…”.

Tiedon kokonaisvaltainen hallinta koostuu ketjusta haltuunottopäätöksiä (lue myös: takavarikko) ja käytännön toteutusta, jossa tietometsikön lisäksi kannattaa tunnistaa kriittiset yksityiskohdat, yksittäiset rungot. Kuka pystyy luomaan tietopalstan parhaan hoitosuunnitelman?