Pidä maineesi ja asiakkaasi

Lauantaina 15.11.2014 sanomalehti keskisuomalainen uutisoi printtiversiossaan, tietosuojaan ja yksityisyydensuojaan liittyvästä oikeuskäsittelystä ja käräjäoikeuden langettamasta tuomiosta. Työntekijä oli perusteettomasti katsonut asiakkaiden tietoja. Työntekijä ja hänen entinen työnantajansa määrättiin maksamaan korvauksia yksityisyyden suojan rikkomisesta. Rikkomus oli paljastunut, kun asiakas oli pyytänyt tietää, ketkä hänen tietojaan ovat tarkastelleet.

Kun asiaa oli selvitelty, oli tehdyssä omavalvonnassa paljastunut koko joukko muitakin asiakkaita, joiden tietoja kyseinen henkilö oli katsellut ilman työtehtäviin liittyvää perustetta. Asia oli tapahtunut terveyden vaalimisen eli sairaanhoidon maailmassa. Siellä alkaa nykyisin olla tehtävien ja tapahtumien jäljitettävyys olemaan kohtuullisella tasolla, kun tämän kaltaisia asioita selviää ja paljastuu – pistokokein ja käynnistettynä ulkoapäin.

Yksityisyyttä suojaavat lait ovat olleet voimassa jo pidempääkin, mutta lakien asettamia vaatimuksia ei ole aina noudatettu, vaikka niistä on ollut saatavilla tietoa etukäteen. Miksi yksityisyyttä suojaavia toimia toteutetaan vain viimeisen pakon jälkeen, sekä julkishallinnossa että yritysmaailmassa? Naivisti ajattelemme, että molemmat koettavat maksimoida tahoillaan oman tehokkuutensa ja minimoida rahanmenon. On yksi ja ainut syy, miksi on jätetty tekemättä ja sen syyn nimi on lyhytnäköisyys.

Yksityisyyden suojan ollessa kunnossa tavara ei liukuhihnalta valmistu yhtään sen nopeammin. Potilas ei etene hoitojonossa, päivystyksessä tai lääkärikäynnillä nopeammin, eikä tehtävät suositukset tai määräykset ole yhtään sen parempia. Työntekijä ei suoriudu tehtävissä nopeammin eikä suorituksen tulos ole laadukkaampi. Tavaran toimittajan edustaja ei toimita tavaraa nopeammin toimiston käytävälle, eikä sen laatu ole noussut. Sen valmistuskustannuksetkaan eivät ole madaltuneet. Eli…

Yksityisyyden suojaamisesta ei ole minkäänlaista suoraa rahallista hyötyä.

Yksityisyyden suojan perustaminen maksaa oikeaa rahaa. Se vaatii aikaa, koska se pitää tehdä liiketoiminnan ja tekniikan yhteistyönä ja henkilöstö tulee kouluttaa. Käyttö ja kunnossapitokin tuottavat vain kustannuksia.

Mikä siellä vaakakupissa sitten painaa, miksi kannattaa tehdä?

Pakko on paras kannustin.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että pakkoa vielä tsempataan ankarien taloudellisten sakkojen avulla, EU:n yhteisen tietosuoja-asetuksen tuomana. Monella yrityksellä tulee vielä iso itku kun huomataan missä mittakaavoissa nämä sakot liikkuvat ja miten paljon olisi säästetty jos homma olisi hoidettu ennakolta kuntoon. Nimittäin, puhutaan sellaisista summista joita suuret yritykset yleensä säästävät suuren YT-kierroksen avulla. Sellaisista summista, että pahimmillaan yrityksiä kaatuu.

Pakko ei tepsinyt aikaisemminkaan. Mutta vaakakupissa on muutakin painoa. Nimittäin asiakkaat ja heidän luottamuksensa. Asiakkaat, jotka ovat nykyaikana entistäkin tarkempia yksityisyydestään ja erittäin halukkaasti sekä vaihtavat palveluntarjoajaa, että vielä kaupan päälle jakavat pettymyksensä sosiaalisessa mediassa. Asialla on vahtikoira, joka ei ole viranomainen, vaan asiasta vieläkin kiinnostuneempi.

Ja nyt huomio yritykset, tuo samainen asiakas voi helpostikin olla tarpeeksi pettynyt pyytääkseen selvitystä. Tässä vaiheessa yrityksessä itkeekin talous- ja toimitusjohtajan lisäksi viestintä- ja lakiosastokin. Siinä vaiheessa varmasti kysellään miten tämä olisi voitu estää. Voimme vannoa, että silloin ei auta selittää siitä miten ”ei ehditty tehdä kun keskityttiin tuottavuuden tehostukseen”.

Mitä tehdä? Hoida asia kuntoon proaktiivisesti. Kyllä, sattuu maksaa hieman siitä, että homma laitetaan kuntoon ja kauheasti olisi muitakin projekteja menossa. Nyt kuitenkin, hyvät päättäjät, kannattaisi olla siinä etujoukossa, jolla on homma kunnossa. Uskokaa kun kerromme, tulette säästymään paljolta.