3 tapaa, joilla huono tiedon laatu salaa haittaa bisnestäsi

Ennen vanhaan Suomessa uskottiin maahisiin. Nämä pahantahtoiset mestaripiiloutujat nähtiin syyllisiksi mitä moninaisimpiin vastoinkäymisiin, juureen kompastumisesta karjan sairastumiseen. Nykyään harvempi enää uskoo satuhahmoihin. Luotamme tietoon ja järkeen etsiessämme syitä ja ratkaisuja vastaamme tulleisiin haasteisiin.

Vaan riittääkö tietomme ja järkemme kaikkien nykypäivän monimutkaisten ongelmien edessä? Vai olisiko vertauskuvallisella maahisella edelleen paikkansa myös nykyaikaisessa liiketoiminnassa? Tiedonhallinnan vinkkelistä katsottuna mystisen ’tiedon laadun’ ja muinaisen maahisen väliltä nimittäin löytyy yllättävän paljon yhteistä. Puhutaanpa siis hetki ”heikkolaatuisen tiedon maahisesta”.

Tuottamatonta työtä ja turhaa tekemistä

Heikkolaatuisen tiedon maahinen on mestari kehittämään päällekkäistä, turhaa ja kallista. Työtä, joka ei itse asiassa tuota mitään lisäarvoa liiketoiminnalle, mutta on pakko tehdä, jotta nykyinen toiminnan taso saadaan ylläpidettyä. Heikosti integroidut legacy-järjestelmät, epäyhdenmukaiset prosessit tiedon kirjaamisesta, heikko ymmärrys keskinäisistä riippuvuussuhteista… Tällaisilla ongelmilla on tapana kasaantua. Ja jokainen uusi kerros tuo lisää kitkaa liiketoimintaan ja sen kehittämiseen. Juuri tässä hiljaisessa kertymisessä piilee myös salaisuus maahisen piiloutumiseen. Kun lopulta herätään pohtimaan, miksi kaikki tuntuu niin tahmealta, on helppo alkaa syyttelemään muita osastoja hidastelusta, IT:tä huonoista järjestelmistä, ja niin edelleen. Samalla maahinen hieroo varjoissa tyytyväisenä käsiään.

Heikko analytiikka – väärät päätökset

Toiminnan hidastamisen lisäksi heikkolaatuisen tiedon maahinen nauttii harhauttamisesta. Liiketoimintaa johdetaan tiedolla, ja kun on aika tehdä päätöksiä, luotetaan monessa paikkaa varauksettomasti saatavilla olevaan dataan. Kun sitten lopulta tehdyt ratkaisut osoittautuvat tehottomiksi, aletaan syytä etsimään heikosta osaamisesta, huonosta ajoituksesta tai muista tekemisen aspekteista. Tästä on lyhyt matka keskinäiseen syyttelyyn ja äkkipikaisiin ratkaisuihin. Ja jälleen ongelmien todellinen aiheuttaja jatkaa tyytyväisenä myhäillen eloaan.

Heikentyvä kilpailukyky

Kenties kuitenkin haitallisin kaikista heikkolaatuisen tiedon maahisen tempuista on pimittäminen. Näkyviin ongelmiin voidaan tarttua, mutta entäpä kun kyse on uudesta liiketoimintamahdollisuudesta, joka jää käyttämättä? Kukaan ei osaa kaivata lisämyyntipaikkaa, joka jäi hyödyntämättä, parempaa asiakaspalvelua, joka jäi tapahtumatta, tai uuden teknologian käyttöönottoa, joka jäi tekemättä. Kyllähän vaikutukset lopulta näkyvät viivan alla ja heikentyneenä kilpailukykynä. Mutta tällöin alkaa olla jo liian myöhäistä etsiä syyllistä. Ja todennäköisesti sen kuvitellaan löytyneen jälleen jostain muualta kuin tiedon laadusta. Tällöin maahisemme ei tyydy vain myhäilemään, se suorastaan nauraa.

Kehitys perustuu ymmärrykseen

Leikki sikseen, kyllähän me tiedämme, että tällaista maahista ei oikeasti ole olemassa. Mutta kuvatut tilanteet ovat silti valitettavan arkipäiväisiä monessa organisaatiossa. Loitsut ja manaukset sikseen, miten tällaisia ongelmia pitäisi lähteä ehkäisemään?

Kuten muinaisen maahisenkin kanssa, niin tässäkin yhteydessä ongelmien todellisen aiheuttajan selvittäminen lähtee liikkeelle ymmärryksen kasvamisesta. Kun tiedon laadun merkitys kilpailuetua tuovana omaisuutena tunnistetaan, voidaan siihen alkaa kiinnittämään huomiota. Kun todellinen syy erinäisten ongelmien taustalla lopulta alkaa valjeta, voidaan tiedon laadusta huolehtiminen operatiivisessa toiminnassa perustella. Kun tekeminen voidaan perustella säästön tai lisähyödyn kautta, alkaa asioita tapahtua.  Ja kun tästä toiminnasta, tiedon laadun kehittymisestä, aletaan lopulta saada konkreettista hyötyä, voidaan naureskellen ihmetellä, miten hölmöjä sitä menneinä aikoina onkaan oltu…