Asenne on valinta ja sanat ovat tekoja

Kevään merkkejä: Valoa on paljon ja päivä on lähes yhtä pitkä kuin päiväntasaajalla. Pikkulinnutkin ovat alkaneet tapailemaan lauluaan. Kevättä kohti ja kohta kesää pukkaa. Muiden vuodenaikojen tapaan kesä merkkaa minulle erityisen paljon.

Syksy ja talvi on sujunut sekä töissä että kotona ja näiden välissä opiskellessa Tiimimestari-koulutuksessa. Opiskelujen myötä olen plärännyt ja lukenut kirjoja ja kuunnellut Jaria. Olen kiitollinen siitä, että olen päässyt keskustelemaan, käymään dialogia eri teemoista ja matkalla koetuista kolahduksista, koulutuksessa, töissä, kotona ja näiden välissä.

Hyvää Huomenta! Hyvää päivää! Hei! Moi! Tere!

Leuka ylös, olkapäät taakse, vatsaa sisään ja rintaa eteen. Rauhallisesti syvään hengittäen, itseluottamusta puhkuen. Sillä tyylillä nyt suunnittelen tekeväni itselleni hyviä hetkiä kesällä. Ajattelullani kannustan itseäni positiiviseen ajatteluun. Jos mahdollista, luovun kielteisestä reaktioistani – ja kielteiset tunteeni pidän itselläni. Hyvät ajatukseni, reaktioni ja tunteeni jaan auliisti – se vaatii opettelua ja siihen oppii.

Pieniä kokeiluja – isoja vaikutuksia

Uskon, että käytöksemme toimii itseään vahvistaen: meille ollaan ja tehdään, kuten me olemme ja teemme. Todistettavasti tämä malli pätee kotona aikuisilla toisilleen, lapsilleen ja kotieläimilleen. Samoin se pätee myös töissä ja harrastuksissa.

Jatkamme kollegoiden kanssa empiiristä ihmiskoetta, jonka aloitimme syksyllä. Ilman erityistä syytä tahi vaivaa teimme kollegiaalisen päätöksen seuraavasta: korvaa mutta -sana ja -sanalla. Siis: mutta -> ja. Tämä aiheuttaa sen, että huomaat tapasi ajatella sanomista ja kirjoittamista muuttuvan – positiivisella tavalla. Asia on harjoittelun jälkeen helppoa. Yksinkertaisella ja pienellä muutoksella on valtava vaikutus.

Mitä kuuluu? Miten menee? Kuis sutii?

Kaikkien muiden kivojen kesäjuttujen lisäksi käyn kävelemässä muutamia kymmeniä kilometrejä. Siihen on aivan erityinen syy. Muuten: väitän, että jos useimmilla olisi tämä vastaava syy, tunnelma täällä olisi hyvällä tavalla erilaista. Siihen nimittäin liittyy suuria mahdollisuuksia nauttia kanssaihmisisten hyvästä seurasta. Kauemmin lajia harrastaneet ovat samaa nurmea sinua ennen kävelleet ja tietävät miten kertakaikkiaan huikeita elämyksiä ja valtavia tunteita tuohon kävelyyn läheisesti liittyvään asennelajiin liittyy. Asenne ja laji ovat golf.

Kuinka aiot voida?

Haluan, että tuo kävely ja liikuntamuotoon kuuluva pysähtely auttaa yhdessä tavoitteessaani: golffaan eläkkeelläkin. Suunnitelma on selvä, vaikka sinne on yhtä paljon matkaa kuin minulla on vuosia mittarissa. Golffaavat eläkeläiset ovat pääsääntöisesti hyvinvoivia, siitä kirjoitettuja tutkimistuloksia mm. täällä: ja täällä.

Golffissa voipi luvan kanssa tuntemattomien seuraan lyöttäytyä. Siinä sitä sitten kohta huomaa kävelevänsä ja ajoittain pelaavan palloa ja juttelevan näiden, vielä hetki sitten aivan tuntemattomien, ihmisten kanssa. Siinä on itsensä kanssa työstämistä, kun aloittelijana koettaa pelata tuntemattomien ihmisten kanssa. Se vaatii rohkeutta amatööripelaajalta (oma kehu) ja positiivista asennetta kanssa pelaajilta (kiitos). Minun mielestäni Golf oli erittäin omituinen laji, kunnes annoin sille mahdollisuuden ja toisenkin. Polkuni on ehkä jotain tämän tapaista.

Rauhassa on tunne ja aikaa

Minulle golf, laji jossa lyöntivuorossa olevan pelaajan käytössä on kaikki maailman aika – ja rauha, on nautittavan vaikea. Lyöntivuoroinen voi rauhassa asettautua lyömään palloa, lyödä ja todeta, miten komeassa kaaressa pallo lentää täsmälleen väärään suuntaan ja erinomaisen pitkälle sinne. Samalla voi fiilistellä, että kyllä oli hyvä lyöntirytmi ja -liike. Käytetyt pallot muuten á 25 snt ja niitä löytyy golf-väylien viereltä riittävästi.

Kuvittele nyt. Siis laji, jossa:
– olet hengästymättä
– pallo ei liiku
– pelaat itseäsi vastaan
– pystyt pitämään verensokerit toleransseissa
– saat keskittyä omaan suoritukseen, kukaan ei vedä sukille tai töni

Ja sitten teet vuosisadan mokan aivan hemmetin hemmetin hemmetin emähelposta paikasta. Sen sijaan että sait tuupattua pallon maassa olevaan aivan pätevään reikään, joudutkin lyömään useita kertoja lisää pallon hankasta paikasta johtuen. Voi armias sitä tunteen määrää ja laatua!

Tunteen ja reaktion päälle voi päästä. Sen kiipeämisen teet sinä itse ja sinä itse pääset ottamaan sen tärkeimmän ensimmäisen askeleen.

Sivuja tunnetilaan, askeleita eteenpäin

Tunteen ja reaktion päälle pääseminen vaatii harjoittelua ja sitten se onnistuu. Jos tarvitset siihen lisää työkaluja, niin on yksi kirja, joka on auttanut myös minua. Siinä puhutaan vähän golffista ja sitä tuskin huomaa. Kirja on Buddha Pelaa Golfia. Sitä löytyy myös kirjastoista.

Jos jonkun kirjat aiot lukea keväällä 2016, lue tuo. Annan 1 snt jokaista luettua Buddha-kirjaa vastaan hyväntekeväisyyteen, katto 100 eur. Ilmoita minulle sähköpostilla ja kerro mikä kolahti tai puhutteli. Lahjoitus tapahtuu 30.6.2016.

Väitän, että luettuasi ja pohdittuasi kirjan sanomaa muutut ihmisenä vieläkin paremmaksi. Saatat ehkä aloittaa uuden ja antoisan harrastuksen. Molemmat ovat satsauksia hyvinvointiisi ja tulevaisuuteesi. Sommoro! Kuulemiin! Huomiseen! Palataan! Kuullaan! Nähdään griinillä!